Goal Setting Theory and Leading Virtual Teams: What Should Leaders Understand of Goal Setting in Virtual Environment?

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, tulisiko tiimien johtajien pyrkiä painottamaan tiettyjä päämääräteorian osa-alueita johtaessaan tiimejä virtuaalisessa työympäristössä. Tutkimus keskittyi erityisesti määrittelemään päämääräteorian mekanismeja, ymmärtämään mitkä tekijät vaikuttavat virtuaalisten tiimien tehokkuuteen, sekä ymmärtämään mitä haasteita tiimien johtajat saattavat kohdata virtuaalisessa työympäristössä. Empiirisen tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluina, jotka perustuivat kuuteen ennalta-määriteltyyn teemaan. Tutkimuksen aineisto analysoitiin sisällönanalyysina. Tutkimuksen kohderyhmä muodostui yksityisomisteisten yritysten toimistotyöntekijöistä (N=14), jotka olivat kansalaisuudeltaan suomalaisia ja joiden ikä vaihteli 18–35-vuotiaan välillä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, kuinka yksilöiden kokemukset virtuaalisessa työympäristössä työs-kentelemisestä vaihtelivat. Palautteen saamisessa koettiin olevan haasteita, joiden nähtiin johtuvan virtuaalisen työympäristön erilaisista kommunikaatiotavoista. Henkilökohtaisten- ja tiimin päämäärien yhdentäminen koettiin suhteellisen helppona, jota perusteltiin hyvin määritellyillä päämäärillä ja tavoitteilla. Tiimin vastuun- ja johtajuuden jakaminen koettiin pitkälti vaivattomana, jonka syyt vaihtelivat. Ympäristötekijöiden riittävyydessä ja tarvittavan tuen saamisessa koettiin olevan haasteita, joiden nähtiin johtuvan etenkin kommunikaation ja tiedonvälityksen haasteista. Virallisten rakenteiden hyödyllisyys koettiin merkittävänä, ja tämän nähtiin helpottavan työskentelyä virtuaalisessa työympäristössä. Yhtenäisyyden tunteita koettiin virtuaalisessa työympäristössä harvoin, jonka nähtiin johtuvan etenkin virtuaalisten kommunikointitapojen erilaisuudesta. Haastatteluun vastanneiden yksilöiden arvioitiin olevan keskimäärin melko tyytyväisiä työskentelyyn virtuaalisessa työympäristössä. Yksilöiden tilanteiden (mm. pidempi kokemus etätyöskentelystä) ja luonteiden (mm. palautteen saamisen tarve) väliset erot nähtiin eräinä selittävinä tekijöinä vastausten vaihtelevuudelle. Tutkimuksen johtopäätelmänä esitettiin alustavaa virtuaaliseen työympäristöön mukautettua päämää-räteorian mallia. Mukautetussa päämääräteorian mallissa neljän osa-alueen merkityksen nähdään korostuvan virtuaalisessa työympäristössä: päämäärien tarkkuuden, palautteen antamisen, tarvittavan tietotaidon omaamisen, sekä ympäristötekijöiden huomioimisen. Merkittävimpänä jatkotutkimus-aiheena nähtiin päämääräteorian moderaattorien merkityksen vahvistaminen, sillä aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu myös neljännen moderaattorin (sitoutuneisuuden) vaikutus tiimien tehokkuuteen virtuaalisessa työympäristössä.The aim of this thesis was to reveal if leaders should emphasize certain elements of goal setting when they lead teams in virtual environment. This thesis focused especially on defining the mechanisms of Goal Setting Theory, on understanding which factors influence the efficiency of virtual teams, and on understanding what kind of challenges leaders might face in virtual environment. The data of empirical study was gathered through theme interviews, of which were based on six predefined themes. The data was analyzed through the methods of content analysis. The sample of this thesis consisted private-owned companies' office workers (N=14), of who were Finnish and whose age varied between 18 and 35-year-old. The findings of this thesis revealed how individuals' experiences of working in virtual environment varied. Receiving feedback was experienced as challenging, which was caused by the different communication means. Aligning personal- and teams' goals was experienced as relatively easy, which was justified by well-defined goals and objectives. Sharing teams' responsibilities and leadership was experienced as rather effortless. Sufficiency of situational factors and receiving necessary support was experienced as challenging, which was caused especially due to communication- and knowledge exchange - related differences. The importance of structures was experienced as significant, and structures were perceived to facilitate working in virtual environment. Feelings of cohesiveness were rarely felt in virtual environment, which was seen to be due to the different communication means. Altogether, interviewees were relatively satisfied with their working in virtual environment. Differences between individuals' situations (e.g. longer experience from virtual environment) and characteristics (e.g. need to have feedback) were perceived as one defining factor for varying experiences. As a conclusion, this thesis represented a preliminary model for adjusting Goal Setting Theory for virtual environment. In adjusted model of Goal Setting Theory, the importance of four elements of Goal Setting Theory was seen to become highlighted in virtual environment: specificity of goals, giving and receiving feedback, having sufficient abilities and skills, and acknowledging situational factors. Confirming the importance of Goal Setting Theory’s moderators was perceived as the most significant suggestion for future research, as earlier research had also recognized the influence of the fourth moderator (commitment) on the effectiveness of virtual teams